Päivä 10# Kohti seikkailuja

Kello kahdeksalta lähdetään aamupalalle. Yleensä ihmiset ovat valuneet paikalle viimeistään 10 yli. Herään aina ennen kelloa, joka on varmuudeksi asenettu 7.30. Aamupala on aina nuudelikeittoa joko kanalla tai kasviksilla. Syömisen jälkeen, pöydissä istuskellaan kunnes kello on 9. Meidän suomalaisten mielestä se on täysin turhaa ajanhukkaa. Tuk tukeilla pöräytetään koululle puolessa tunnissa. Hommat alkavat heti. Rakennusprojekti on jaettu kahteen periodiin. Ykkönen on nyt lopussa. Suomalaisia tulee pari lisää, ja kiinalaisia parikymmentä. Meidän homma oli tehdä perustukset. Tulvien takia, ne on tärkeät. Teimme yhtä seinää metallisesta verkosta. Niistä taittelimme tietyn kokoisia koreja, jotka täytettiin kivillä. Ilmeisesti erittäin halpaa, mutta hyvin työllistä ja aikaa vievää. Pihtien kanssa on saanu näprätä joka päivä. Jostain kumman syystä me saadaan kaikki raskaimmat työt..

Koululla on heilunu sellanen 30 ihmistä hommissa+lapset jotka auttavat minkä pystyvät. Paikallisia työntekijöitä löytyy vajaa 10. Insinööreille maksetaan 10$ päivä ja perus sälleille 5$ päivä. PLD:ltä löytyy "työnjohtaja", joka sanoo meille mitä tehdä. Varmaan kommunikointi ongelmien takia joudumme jatkuvasti tekemään turhaa työtä. Milloin tiilet on muurattu väärään kohtaan, milloin toi ja tää kuoppa on väärän kokonen, milloin kivet ja betonit on pistetty väärää paikkaa. No mut ei hätää: noi suomalaiset voi hoitaa ton ja tänki. Kyllähän se meistä on kiva hakata betonin ja kivien läpi metri kertaa metri kertaa metrin kokonen kuoppa. Siinä meneeki sit tää iltapäivä..

Päivän aikana voi pitää taukoja miten tarvetta on. Lounas syödään joskus yhden kahden maissa. Se sana riisiboxi muutaman lihapalan kanssa onki seissy 35 asteen lämmössä ulkona koko päivän. Ei tulis mieleenkään syldä Suomessa tollasta "vanhaa" ruokaa. Täällä on hiukan erilainen bakteerikanta. Suomi on mielestäni ylihygieeninen maa. Ollaan pelattu lähes joka päivä aina jalkapalloa. Se on vaan niin hauskaa, niin hauskaa. Iltapäiväjalkapallon jälkeen hommat jatkuu. Riippuen päivästä, ollaan lähdetty takaisin Takeoon siinä viiden maissa. Seiskalta lähdetään tuk tukeilla orpokodille illalliselle. Sieltä tullaan ysin maissa. Sit onki aika väsynyttä miestä. Siinähän se päivä meniki. Vapaapäivistä ei tietoakaan.

Nyt istuskelen tuk tukin takana "tarakalla", matkustaen kohti majataloa. Fiilikset on vähän haikeet, on nimittäin oppinu tuntemaa mukavia ihmisiä, vaikka kommunikointi on ollu mun enkun taidoilla hiukan vaikeeta. Tästälähtien tekstejä kirjoittelen epäsäännöllisesti. Matka alkaa huomenna aamulla kohti Angkor Wattia. Muuta ei tiedetä vielä, kuin että muut turistikohteet me kierretään kaukaa.

-A